Kylän kalaveden raja sulkee pois toisen samanveroisen kylän kalastuksen niillä pyydyksillä, jotka on mainittu laissa kylän kalaveteen kuuluvina. Koska ei ole säädetty laissa niin, että kaikki mahdolliset kylän kalaveden alueella olevat pyydysoikeudet ( ylipäätään tiedetyt ja mahdolliset tavat kalastaa pyytämällä kalaa ) kuuluisivat kylään niin koppelfischerei on lakiin kuuluva mahdollisuus. Siis esim hauen kutukalastus atraimella ja verkoilla on yhtäaikaa mahdollinen atraimen ollessa muun kuin kylän kalaveden omistajan oikeus ( en nyt enää muista oliko atraimesta jotakin säädetty Vuoden 1734 Laissa ). Mielestäni lainsäädännöstä näkyy selvästi se, että kylän kalaveden omistus ei ole kaikki mahdolliset oikeudet kattavaa, vaan laissa on tyhjentävä luettelo niistä oikeuksista, joita kylän kalavedessä rannan kylällä on ja näin ollen kylän omistus on rajoitettua kaikelta mahdolliselta kalastukselta.Jos koppelfischerei kattaa myös ne tapaukset, joissa kalastetaan samassa kalastuksessa esim. kahdella samalla pyydyksellä, mutta kalastusoikeden käyttäjät ovat saman pyydysoikeuden eri subjekteja, niin käsittääkseni on sellainen kalastaminen mahdollista Vuoden 1734 Lain mukaan. Siis, kylän oikeus yhtäaikaa vaikkapa kulkumies Ontuvan Eriksonin oikeuden kanssa olisi mahdollista. Näin lienee, sillä kylän oikeus sulkee pois vain toisen kylän oikeuden, ei muuta oikeuden omistajaa. Onko näin ? Kylän oikeudella tarkoitetaan tässä rannan omistajakylän oikeutta. Kysymysten asettelu on siis se, että rannan omistajakylän oikeus vastaan muiden oikeudet kylän rannan edustan vesialueella. Jos muista oikeuksista ei ole mitään säädetty, niin ovatko muiden kuin rannan omistajakylän mahdolliset kalastustavat vapaita ja noudatetaanko maan tapaa ( kruunun vallinta ja yliherruus ) ? Esim. kaupungin apteekkarin oikeus verkkokalastukseen jonkin kylän kalavedellä. Millainen on maan tapa ?