Minulla on sellainen intuitiivinen käsitys, että suon sai kuivata pelloksi, näin olisi ollut historiallisena aikana ja se voi perustua kruunun johonkin lakiin, joka olisi asetuskokelmassa. Johonkin vanhaan lakiin. Erillislaki tarvittiin ehkä, koska Vuoden 1734 Lain mukaan suot eivät kuulu talonpoikaiseen maanomistukseen ( luhtasuo eri asia ). Mutta, entä jos vaikka 200 vuoteen talonpoika ei kuivata rajojensa sisällä olevaa suota, siis suon ympäröivän maan omistaja ei kuivata suota pelloksi. Eikö silloin Ontuva Erikson saisi kuivata suon pelloksi ? Perustelen tämän sillä, ettei suo kuulunut talonpoikaiseen omistukseen, joten kruunun politiikkana lienee ollut se, että ylipäätään suo saadaan pelloksi kansalaisille elinkeinomahdollisuuksia luoden. Lisäksi minulla on hämärä muistikuva, että jossain asiakirjassa olisi lukenut " till kronos behov ". Tämä olisi kai - nyt päätellen - ollut verollepanoasiakirjan selitelmässä viitaten karttaesityksen johonkin suokuvioon. Lienee aika ymmärrettävää, ettei soita aikoinaan ole saanut kuivata metsiksi. Otin nyt vastoin lupausta kantaa vielä kerran talousoikeuden asioihin.