Kauppa-arvomenetelmällä arvioitaessa maan arvoa on kai ajateltava, että maan arvo ja siis sen perusteella todennäköinen kauppahinta on syntynyt ennen kauppaa. Mutta onko yksityisten kauppa edustavaa kauppaa. Onhan mahdollista asiantuntemattomuus. Mutta jos kauppoja on useita, niin kai jokin arvio niistä kaupoista voidaan johtaa maan arvoksi. Kuitenkin, kun maksetaan rakennusmaan hintaa on kaupan kohteen oltava rakennusmaata, jos lunastuskorvauksia varten maata arvioidaan. Näin ollen siis päteekö monen esittämä käsitys, että kaava sinällään ei luo rakennusmaata, vaan vasta, kun rakennuslupa on saatu ja se on yksityisissä ( yleensä ) käsissä, niin vasta silloin rakennusmaan mukaan saadaan korvausta, tai rakennusmaan hinnasta voidaan johtaa kohonnutta maan arvoa. Näin ollen ei voida myöskään ajatella, että olisi kyse kohonneesta maan arvosta, koska maa on muuttumassa rakennusmaaksi ( vrt. esittämäni tuottoarvomenettely ). Tietääkseni Lunastuslaissa annetaan mahdollisuus tuottoarvomnettelyn käyttöön eräissä tapauksissa ja tämä merkitsee sitä, että tuottoarvomenettelyssä ja kauppahintamenettelyssä pitäisi tulokseksi tulla kohteelle kutakuinkin sama arvo. Huomauttaisin myös tuosta maan käytön muuttumisesta ja siitä arvioidusta maan arvon kohoamisesta, koska maa on muuttumassa rakennusmaaksi, että rakennusmaaksi maa muuttuu vasta, kun rakennuslupa on hankittu. Ja siis voidaan kysyä, että mitä maata jurdisesti on "rakennusmaaksi muuttuva maa " ? Yleiskaavassa ohjataan rakennusmaan sijaintia, muttei rakennusoikeuksia perusteta, sillä vasta asemakaavavaiheessa tonttijaon perusteella rakennusoikeus detaljeiltaan ohjataan ja rakennusoikeus perustetaan rakennusluvalla.