Viljelysmaan ( esim. ) omistaja voi lohkoa kaikki tontit, mutta rakennuslupaa hän ei saa ellei ryhdy rakentamaan ja rakenna loppuun tonttejaan tai yhtä tonttia. Olisiko lohkomisella sittenkään arvoa kohottavaa vaikutusta ( huom. lohkomiskustannus ), kun ei rakennusoikeustontti kaavan toteutumisena ole vielä toteutunut ( eli maalle rakennettu loppuun asti, vaikka olisikin kyse kaavatontista ) ? Kaavatontti on jurdisesti sellainen hallintopäätös, jota seuraa kaavatontin toteutuminen rakennusluvassa ja tapahtuvassa rakentamisessa ( huom. rakentamiskehoitusmenettely ). Kaavatontin ollessa vailla kiinteistönmuodostusta ja vailla rakennuslupaa ei kaava olen siltä osin ole toteutunut. Eikä maan arvon jurdinen pohja saavutettu. Kaavatontti ei ole rakennusoikeustontti, koska rakennusoikeutta ei siinä ole langennut vielä kenellekään ( ja kaava toteutunut ). Lohkotun kaavatontin saa myydä, mutta saako itse rakennusoikeutta myydä ? Käsittääkseni, jos myydyllä tontilla on rakennuslupa, tulee rakennuslupa hakea uudestaan, vaikka tontti ( lohkottu ) on vaihtanut omistajaa ( käytännössä ei näin kai ajatella ). Voiko kaavatontin myydä ja miten sen arvonmuodostus tapahtuu ? Erittäin tärkeä asia on se, että rakennusoikeus syntyy ja toteutuu vasta rakennusluvassa. Arvon määräytymistä on aiemmin tarkasteltu, ja sitä kenelle arvonnousu lankeaa. Ennen rakennusoikeuden syntyä ei arvonnousulle liene perusteluja ( kaavatontti ja huom. lohkomiskustannus peritään ). Kaavassa on määritelty tehokkusluku ja tontin kokonaisuus, mutta kaavassa ei myönnetä rakennuslupia. En nyt koe olevani mitenkään varmasti oikeassa asian suhteen. Nämä nyt vaan ovat pohdintoja. Kaavatontin saamaa subjektiivista rakennsuluvan omistajaa ei kaavoittaja tiedä etukäteen ! Mutta voiko jotenkin ajatella vaiheittaista rakennusoikeuden lankeamista yhdyskunnan kehittyessä ts. lopullinen omistaja saisi sitten kaavan toteutuessa suurimman arvon omistajuuden ?