Haluaisin korostaa vielä näiden ns. kaava-arpajaisten suhteen sitä, että, kun viljelysmaalle kaavoitetaan rakennustontteja, niin silloin ei vielä tiedetä kenelle rakennusoikeus sitten tulevaisuudessa lankeaa. Minusta maan arvo kohoaa esim. viljelysmaasta rakennusoikeusarvoon vasta sitten, kun kun rakennusoikeus toteutuu, ja vasta sitten ( rakennuskelpoinen tontti on se tontti, jolla on rakennusoikeus ). Kaavaratkaisun tontti ts. kaavatontti ei sisällä rakennusoikeutta, se sisältyy tonttiin vasta sitten, kun joku saa rakennusluvan. Kaavatontti on vain varautuma tulevan varalle. Rakennusoikeus on subjektiivinen oikeus ( oikeussubjekti on esim. jurdinen henkilö ). Yleensä tiedetään se, ettei rakennusoikeus toteudu viljelysmaan omistajalle, koska viljely ja rakentaminen ei toteudu samalle alalle maata. Kysymys on kokonaan juridinen, vaikka ajateltaiisiinkin maan arvon muutosta kysynnän ja tarjonnan määrätessä maan arvoja. Tietysti maasta ( esim. viljelys ) saa pyytää mitä haluaa ja myös maksaa saa mitä tarvitaan kaupan syntymiseen. Mutta miten käy Lunastuslain mukaisissa toimituksissa ?